maanantai 1. tammikuuta 2018

Tavoitteet vuodelle 2018

Vuosi on taas vaihtunut uuteen ja mitäpä muutakaan se koiraharrastajalle tarkoittaisi, kuin tavoitteiden listausta uutta vuotta ajatellen. Viime vuoden tavoitteista saatiin suurin osa täytettyä ihan kiitettävästi, mutta tälle vuodelle on rima asetettu astetta korkeammalle. Tärkeimpinä asioina on tietysti Kodan terveenä pysyminen, yhteistyön kehittäminen Kodan kanssa ja se, että nautitaan elämästä ja harrastamisesta. Lisäksi tavoitteisiin kuuluu jo aiemmin mainittu koirakulujen reilu pienentäminen.



Toko

Viime vuoden puolella ehdittiin tosiaan juuri ja juuri saada se ensimmäinen alokasluokan ykköstulos ja nyt katse on suuntautunut vahvasti avoimeen luokkaan. Vielä ainakin yhdet alokasluokan kokeet käydään kisaamassa, lähinnä kisakokemuksen vuoksi, mutta pääpaino treeneissä siirtyy nyt avoimen luokan liikkeisiin. Kiertämistä ja ruutua on treenailtu jo ahkerasti ja noutoa on tullut tietysti treenattua koko ajan. Myös seuraamisen peruuttamista on yritetty kehittää. Paikkaistumista muutamia kertoja ollaan kokeiltu ja istuminen tuntuu olevan tuolle koiralle paljon helpompaa kuin makaaminen, paikkamakuussa kun suurin ongelma on se nenän ajautuminen mattoon. Myös jäävien seisominen ja istuminen vaativat harjoitusta, ja edellisen kokeen perusteella myös se maahanmeno. Kaukokäskyihin treenataan edelleen nopeutta ja varmuutta, sekä suoria asentoja niin luoksetulossa, hypyssä kuin merkin kierrossakin. Tokotreenejä jatketaan Mika Jalosen viikottaisessa tokovalmennuksessa ja tavoitteena on kesän aikana saada TK2-koulari ja loppuvuodesta korkata sitten voittajaluokan kokeet.

Rally-toko

Rallattelusta on tullut meille hyvä talvikausien kakkoslaji tokon rinnalle, yhteistyö kehittyy, saadaan kisakokemusta ja laji on liikkeiltään monipuolisempaa kuin toko. Viime vuonna yllettiin RTK1-koulariin asti ja tavoitteena alkuvuodesta rallatella avoimessa luokassa koulariin asti. Avoin luokka pitäisi ainakin koiralta sujua tokon pohjalta melko ongelmitta, jos vain ohjaaja osaa keskittyä. Voittajaluokkaa varten on alettu hiljalleen treenata oikean puolen seuruuta, mutta ihan alkutekijöissä vielä ollaan. Tavoitteena kuitenkin olisi vuoden aikana hiljakseen näitäkin liikkeitä treenailla kuntoon, käydä alkusyksystä ehkä ohjatuissakin treeneissä ja loppuvuodesta käydä voittajaluokan kokeissa katsomassa, josko osaaminen riittäisi RTK3-koulariin.

PK-lajit

Collieyhdistyksellä käynnistyi vuosi sitten pk-rinki, jonka tarkoituksena on sekä viedä potentiaalisia pk-koirakoita eteenpäin että saada ylipäänsä collieita lisää pk-lajien pariin. Rinki toteutetaan tänä vuonna uudelleen, uuden kouluttajan kera, ja haettiin Kodan kanssa mukaan. Ringin koulutusviikonloppuja järjestetään eri puolilla Suomea näillä näkymin kuusi, joista puolet tottelevaisuuskoulutusta ja puolet maastokoulutuksia. Toivotaan siis kovasti, että tullaan valituksi rinkiin ja päästään huippukoulutuksiin mukaan.

Pk-treenejä jatketaan toki pk-ringistä huolimatta, aktiivisempi treenikausi alkaa keväällä ja varovaisena tavoitteena on saada sekä haku, esineruutu että tottelevaisuus kisavalmiiksi Collieiden rotumestiksiin elokuulle. Tämä on tavoitteista varmasti se eniten työtä vaativa, mutta yritetään parhaamme!

Hakukokeita ajatellen keskitytään kevään ja alkukesän ajan kohentamaan Kodan kuntoa, pyöräillään, doboillaan, käydään pitkillä metsälenkeillä, uidaan, sekä huolletaan Kodaa säännöllisellä hieronnalla ja lepopäivillä.

Näyttelyt

Vuoden 2017 aikana suurin osa koirakuluista meni näyttelykäynteihin ja ulkomaan näyttelyreissuihin ilman mitään huikeaa näyttelymenestystä, ja tästä viisastuneena tämä vuosi otetaan näyttelyiden osalta paljon rauhallisemmin. Tarkoituksena on ilmoittaa Koda vain muutamiin lähinäyttelyihin tai näyttelyihin, joissa on Kodan tyypille sopiva tuomari. Mahdollisesti loppuvuodelle on tulossa joku ulkomaan reissu, ja houkuttaisi käydä Liettuassa kalastamassa sitä viimeistä muotovalioon (samalla valioituisi myös Suomeen, Viroon ja Latviaan) oikeuttavaa sertiä, mutta katsellaan sitä myöhemmin ja keskitytään nyt muihin harrastuksiin.

Mukavaa arkea

Vaikka Koda onkin aktiivinen harrastuskoira, on lähes jokainen koira Suomessa ensisijaisesti kotikoira, joten arjen sujuvuus on ensisijaisen tärkeää. Koda on arjessa muuten erittäin helppo ja huomaamaton, mutta vuosi sitten tapahtuneen välikohtauksen (naapurin koirat juoksivat toista kertaa vapaana Kodan päälle) jälkeen Koda on ollut pienille koirille (erityisesti pareittain kulkeville ja räkyttäville) remmirähjä. Lisäksi epävarmuutta esiintyy esimerkiksi näyttelykehässä muiden kanssa juostessa ja ottaa Koda kyllä itseensä helposti muiden ärähdykset myös treeni- ja kisatilanteissa. Paljon tätä epävarmuutta ja kiihtymistä on vuoden aikana työstetty, mutta jatketaan mahdollisimman johdonmukaisesti myös jatkossa ja yritetään parhaan mukaan välttää epäonnistumiset.

Vaelluksia ja retkiä

Viime vuonna innostuin koiran kanssa retkeilystä, joten tulevalle vuodelle on haaveissa järjestää viikonlopuilta aikaa useammalle yhden yön vaellukselle ja toki myös pitkille päiväretkille. Mahdollisesti, muutamasta muuttujasta riippuen, loppukesästä on tulossa myös Lapin reissu, johon toki sisältyisi paljon vaellusta ja upeita maisemia.

Paimennus

Paimennuksen suhteen en aseta tälle vuodelle minkäänlaisia tavoitteita. Katsotaan, miten oma kiinnostus, aika ja rahatilanne antavat myöden tälle hermoja raastavalle, tiliä tyhjentävälle ja aikaa vievälle harrastukselle. Tehdään treeni kerrallaan, eikä oteta paineita edistymisestä, koska se on joka tapauksessa äärimmäisen hidasta nykyisillä treenimäärillä.




Nämä tavoitteet mielessä lähdetään ilolla ja uteliaisuudella kohti vuotta 2018 ja katsotaan, mihin asti se meitä vie!

Kiira & Koda

15 kommenttia:

  1. Hyviä tavoitteita, toivottavasti ehdittäisiin tänäkin vuonna treenaamaan tai lenkille yhdessä 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On nää vähän korkealle asetettuja osa, mut yrittää saa! :D Varmasti ehitään, mehän tullaan Kodan kanssa koko kesä- ja heinäkuuksi Tuusulaan, niin ollaan varmasti treeni- ja lenkkiseuran tarpeessa :)

      Poista
  2. Hyvältä kuulostaa tavoitteet! Ja hyvä se on tavoitella mielummin vähän korkeita kun matalia. :) Kannattaa kesälle varata myös sitä tyhjää aikaa, mulla ainakin toi eka terkkakesä verotti, ja olin hirveen väsynyt illat (ainakin alkuun). Hyvä kun jakso ihan vaan lenkillä käydä. Onneksi Koda taitaa osata ottaa rennosti vaikka olis vähemmänkin ohjelmaa. Me treenattiin kesällä kerran viikossa ohjatusti, ja toisaalta se oli ihan piristävääkin. Mutta omatoimitreenaus oli kyllä melkeinpä nollassa. Toisaalta se teki ihan hyvääkin! Syksyllä oli taas ihan mukavasti aikaa, kun koulustressi selvästi vähäsempää kun edellisenä 5vuotena ja en oikein itse jaksanut päivystelläkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Mä olin jo viime kesänä aika puhki, toki nyt oli uusi paikkakuntakin väsyttämässä. Joo, Koda osaa kyllä ottaa rennostikin, jos omistaja siltä näyttää :D ja oon ensi kesän tosiaan Tuusulassa töissä ja asun vanhemmilla, niin ne varmaan mielellään auttaa lenkityksissä sillon, kun itse ei jaksaisi. Ah, ihana kuulla, että kutosen syksy on vähän helpompi, tää syksy oli aika kamala...

      Poista
    2. Kyllä se vitosen kevätkin on mukavampi kun se kamala sis-kir :D Mut huomasin vaan ite, ettei oikein mikään niistä loistavista kesätreenisuunnitelmista toteutunu, vaikka oiskin ollu niin helppo lähtee ulos treenaamaan! :) Loistava, kun pääsee porukoille täyshoitoon. Meillä oli vielä kommuunielämää kesä, niin tietty sekin väsytti. Oiva kyllä nautti seurasta!

      Poista
  3. Hyvä, että on taas tavoitteet asetettu (:

    Linkkivinkki tokon puolelta! Jos suunnittelit mahdollisesti joka tapauksessa käyväsi vielä toisessa alokasluokan kokeessa ja mahdollisesti kuitenkin jatkavasi vielä ylempiin luokkiin, niin käy nyt ihmeessä sitten sieltä alokasluokasta se koulari, jos sen jostain haluat (: Avo-luokkakin on jo yllättävän pitkä ja vaativa alokkaaseen verrattuna käytännössä, joten jos suunnittelet ylempiin luokkiin menoa, niin miun neuvo olisi, että säästä itseäsi ja koiraa sinne ylempiin luokkiin, äläkä suotta jää keräämään koulareita, varsinkaan sitä TK2:sta (: Siellä ylemmissä luokissa ja ennen kaikkea niitä varten ehtii kyllä sitten hinkuttaa ihan kyllästymiseen asti, ei kannata edes kisakokemuksen takia kerätä koulareita (;

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, ihmiset on näistä kyllä niin eri mieltä, Anne taas sanoi, että hakis avoimesta sen koularin, koska avoimen kisaamisesta oppii niin paljon enemmän kuin alosta :D mut katsellaan. Jos tähän keväälle nyt tulee lähistölle kokeita, niin kyllä mä sen tk1:n yritän hakee, ei toi kuitenkaa ennen toukokuuta oo missää nimessä avoimeen valmis.

      Poista
    2. Hieno homma!

      Ja toki harrastajatkin on hyvin erilaisia, ja mikä on yhdelle hyvä ei välttämättä sovi toiselle (: Mutta kunhan saatte enemmän tekin tuntumaan tekemiseenne, niin varmasti se oma tapa tehdä alkaa myös hahmottua koko ajan paremmin. Tsemppiä joka tapauksessa!

      Poista
    3. Jep! Eiköhän se oma tapa löydy pikkuhiljaa, ja myös hahmottuu, miten paljon oikeesti ehtii ja jaksaa, ei nää luokat tästä jatkossa helpotu eikä ehkä joka lajiin riitä rahkeet mullakaan :D Ja kiitos!

      Poista
  4. Toivottavasti saatte tavoitteet täytettyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Parhaamme yritetään ainakin! :)

      Poista
  5. Hyvää pohdintaa tavoitteista :) voisitko joskus tehdä postausta pk collien turkinhoidosta/kodan turkista? Mä täällä pallottelen sk ja pk collien välillä rotuvallinnassa, ja tuo pehko vaan mietityttää, että hankaloittaako jo ihan arkea (kuumuus, metsälenkit jne). Nahkoista sitten taas lähtee sitä tikkukarvaa :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on itseasiassa sellainen postaus ollut listalla jo pitkään ja jotain luonnostakin aiheesta jo löytyy! Täytyypi kirjoitella se loppuun! :) Kyllä Kodalla on ainakin tosi helposti kuuma, tosin sitten taas moni nahka tuntuu palelevan herkästi ja sateella pitää pukea, ettei vesi pääse iholle asti huonon pohjavillan takia. Metsälenkeille jonkin verran tarttuu oksia matkaan, mut sekin on paljon karvanlaadusta ja määrästä riippuva tekijä, niukkaturkkisellehan ei välttämättä tartu juuri mitään. Ja nahkoista lähtee paljon enemmän karvaa (ja just sitä ärsyttävää tikkukarvaa) mun kokemuksen mukaan kuin pehkoista :D näistä lähtee karvat lähinnä harjaamalla. Mutta pehkoltakin saa karvat pois, jos siltä tuntuu ja näyttelyt ei oo ykkösjuttu. Kannattaa siis mennä lähinnä luonnepuoli edellä tässä valinnassa, vaikka ymmärrän toki hyvin pohdinnan myös turkinhoidosta!

      Poista
  6. Joo, harrastuskoiraksi ei kyllä viitsi harkita rotua jonka rakenne tai turkki mitenkään häiritsisi treenejä... Täytyy jatkaa pohdintoja. Itsellä haaveena collie-narttu, joten niillä taitaa olla onneksi hieman maltillisempi turkki. Nykyisen labbiksen karva on sen verran pitkähköä ja pehmeää, että on niin helppohoitoinen. Mutta kaikkea ei voi saada :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommentoin tähän nyt itse useamman vuoden pitkisten kanssa touhunneena, että ei ole työläs tuo turkin ylläpito eikä rajoita harrastamista (: Toki jos ottaa koiran yhdistelmästä, jossa molemmat vanhemmat ovat superkarvaisia, niin on odotettavissa, että pennutkin ovat :D Mutta Suomessa sellaisia yhdistelmiä on onneksi ääreisvähän. Mutta karvanhoidon vaativuuden pelossa ei kannata ajatusta rodusta hylätä (:

      Poista

Kiitos kommentista! :)