tiistai 29. marraskuuta 2016

Syvien lihasten vahvistamista

Kun Kodan kanssa käytiin syyskuussa ensimmäistä kertaa koirahierojalla, totesi hieroja paksun karvan alta löytyvän melko pienen, nuoren uroksen kropan. Otin sitten syksyn yhdeksi tavoitteeksi kasvattaa Kodan lihasmassaa ja sehän onkin onnistunut yli odotusten. Painoa on tullut kolmisen kiloa lisää ja viime viikon hierojakäynnillä samainen hieroja totesi, ettei syyskuisesta pienestä pojasta ole enää merkkiäkään, vaan lihakset ovat kasvaneet hienosti. Ottaen huomioon, miten vähän oon oikeesti tähän panostanut, tulos on mahtava! Suurin merkitys on varmasti ollut sillä, että Koda on alkanut taas syömään kunnolla, mutta myös suuret testosteronipiikit ovat saaneet lihakset kasvuun.  

Haaveilua ja syksyn suunnittelua -postauksessa elokuussa kerroin, että aion kehittää Kodan syvää lihaksistoa doboilulla. Ollaan me muutamia kertoja doboiltu, mutta ei todellakaan niin suuria määriä kuin tuolloin ajattelin. Doboilua varten olohuone täytyy aina puoliksi sisustaa uudelleen ja jotenkin se vain tuntuu välillä liian vaikeelta tehtävältä... :D Uinti on toivottavasti auttanut pitämään syviä lihaksia suunnilleen muun lihaksiston kasvussa mukana ja yritän nyt aktivoitua tuon dobopallonkin kanssa. Tällä viikolla sainkin dobopallon kaivettua esille ja jopa videoitua treenihetkeä.

Koda oli kesällä doboilusta melko epävarma eikä kovin innokkaasti pallolle hyppinyt. Nyt tilanne on kuitenkin toinen ja joudun pitämään tarkasti huolen, ettei se hypi pallolle omia aikojaan. Pari kertaa se on lähes tukemattomalle pallolle pompannut (sellainen tallentui myös videolle), mutta onneksi näistä on selvitty säikähdyksellä, eikä Koda ole loukannut itseään.

Glenoak Enlightened

Treenin aloitamme yleensä suunnilleen puolen tunnin reippaalla kävelylenkillä, jonka jälkeen teemme vielä vaihtelevasti pallon kiertoa, kieppejä, kumarruksia ja jalkojen välistä pujottelua, jotta lihakset lämpenevät varmasti. Pallon kanssa aloitamme yleensä etutassujen kanssa, tassut pallolla ja vuorotellen seisomaan tassujen varaan ja vuorotellen makaamaan puoliksi pallolle. Lisäksi Koda antaa hyvin tassua ollessaan pallon päällä etutassuillaan. Harjoittelussa on tällä hetkellä tynnyriliike, jossa Kodalla on etutassut pallolla, mä liikutan hitaasti palloa ja Kodan tulisi liikkua mukana. Videolla on siitä pätkä, mutta Koda ei vielä ole oikeen ymmärtänyt ajatusta.

Kokonaan pallolle Koda nousee edelleen sohvan kautta, sohvaa vasten pallon saa tukevaan asentoon ja Kodan ei tarvitse ottaa vauhtia liukkaalla lattialla päästäkseen pallolle. Vaikka Koda pääsee todistetusti pallolle hyvin myös hyppäämällä, sohvan kautta kiipeämällä ehkäistään vahinkojen tapahtumista ja vammojen syntymistä. Pallon päällä sujuu hyvin seisominen, istuminen ja makaaminen, tuo pitkä karva vaan ilmeisesti vähän luistaa istuessa ja maatessa vaikeuttaen paikallaan pysymistä. Asentojen vaihdoista muut sujuvat hyvin, mutta istumasta seisomaan aiheuttaa vielä vaikeuksia, Koda on hieman epävarma ja usein istuu pallolle sen verran eteen, ettei pääse enää seisomaan ilman, että on huonossa asennossa.

Yhden doboilukerran kesto on ollut meillä suunnilleen puolituntia ja lopuksi vielä hieman kiepeillä ja kumarruksilla jäähdytellään, tehdään kevyet venytykset ja hetken päästä käydään toisella lyhyehköllä kävelyllä. Illemmalla vielä laitan lämpötyynyä Kodan lihaksille, jotta palautuminen lähtee nopeasti käyntiin ja ehkäistään lihasjumit.

Videolta voit katsella meidän doboilua!



Miltäs näyttää? Onko muita doboilijoita vai pidätkö huolta harrastuskoiran syvistä lihaksista jotenkin muuten? Onko muillekin doboilun aloittaminen kotioloissa hankalaa?


Kiira & Koda

maanantai 28. marraskuuta 2016

Long time no sheep

Käytiin lauantaina melkein kuukauden tauon jälkeen pyörimässä lampailla Seutulan PSF:lla. Mun nielurisaleikkauksesta toipuminen ja opiskelukiireet on ollut esteenä paimentamaan lähtemiselle, se kun vaatii, että tullaan viikonlopuksi pääkaupunkiseudulle. Lisäksi lampailla täytyy itse jaksaa olla tiukkana, liikkua ja korottaa hölmöilevälle koiralle ääntä. Nielurisojen poiston jälkeen mun ääni on ollut melkoista puuroa ja olo muutenkin ollut voimaton, minkä takia Koda on välillä kattonu mua ihan hölmistyneenä, kun oon yrittänyt sille jotain kovasti sanoa. Sössöttävä ja voimaton ääni vie selvästi uskottavuuden... Nyt on tilanne kurkun osalta jo melko hyvä, uskallan liikkua jo reippaammin ja Koda taas kunnioittaa mun käskyjä, joten uskallettiin lähteä lampaille.

Farmilla käytin Kodan alkuun rakon tyhjennyksellä ja samalla naapuritalon vapaana oleva narttu juoksi pihasta sitä tervehtimään. Luultavasti narttu itsessään olisi jo saanut Kodan pään pyörälle, mutta sillähän oli tietysti vielä bonuksena juoksut juuri loppumassa ja oikein tyrkytti itteään komeelle nuorelle miehelle... Siinä sitte toppuuttelin Kodaa ja odotin, että omistaja tulis komentamaan koiransa pois. Ei rakastavaiset siinä kauaa ehtineet tutustua, mutta tarpeeksi, että Koda sai hajut vetäistyä nenäänsä ja pääsi vähän vääränlaiseen mielentilaan paimennusta ajatellen. Sillä ihan suu vaahtosi, kun pistin sen takaisin autoon odottelemaan omaa vuoroa.

kuvat aiemmalta paimennuskerralta, kun ei satanut ja ollut kuraista 

Episodin takia otettiin pieni seuraamispätkä ennen aitaukseen menoa, jotta Koda keskittyis muhun ja unohtaisi ehkä naiset hetkeksi. Lampailla ensimmäinen kierros menikin oikein hyvin, todella paljon yli odotusten! Vain pari kertaa Koda maisteli kakkaa tai haahuili hajujen perässä. Kuljetuksissa käveli lähes koko ajan rauhassa lampaiden takana. Lisäksi sen meinatessa tulla musta ohi tai erehtyessä katselemaan lammasta vähän "sillä silmällä" mun käskyt meni sille paljon aiempaa paremmin perille. Viime kerrallahan se otti itteensä lähinnä Mervin ärähdyksistä, mutta mun käskyt meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Nyt myös ensimmäistä kertaa huomasin Kodan kunnioittavan keppiä, kepin tullessa nokan eteen, se jarrutti ja jopa vaihtoi suuntaa! Tilanne siis moneltakin osin aiempaa parempi ja saatiin melko pitkiäkin rauhallisia kuljetuspätkiä alkuun.

Toisella kierroksella Koda selvästi väsyi. Luultavasti pitkä paimennustauko ja teini-ikäiselle pahat häiriöt, kuten ne narttujen tuoksut, vaativat niin paljon aivokapasiteettia, ettei keskittymiskyky yksinkertaisesti enää toisella pätkällä riittänyt. Tosi paljon sain kannustaa sitä hommiin ja toisaalta taas kieltää säntäilemästä. Muutama onnistunut kuljetus ja lopetettiin siihen. Pitäisi oppia tunnistamaan koirastaan ne väsymyksen merkit selvemmin, jotta osaisi lopettaa niihin tosi onnistuneisiin kohtiin.


Kaiken kaikkiaan kuitenkin onnistunut paimennus! Mervinkin mukaan parempi kuin viimeksi, ja ottaen huomioon lähes kuukauden pituisen tauon ja juoksuisen nartun sekoittaman pääkopan, ei voi olla kuin tyytyväinen. Täytyy vain jatkossa muistaa, että pidempien taukojen jälkeen treenipätkät täytyy pitää lyhyinä, jotta saataisiin se haahuili kokonaan pois. Joulukuulle onkin suunnitteilla ainakin kolme, toivottavasti neljä, paimennuskertaa, jotta päästäisiin taas parempaan rytmiin ja saataisiin kunnolla se paimennusvietti kaivettua esille.


Kiira & Koda

tiistai 22. marraskuuta 2016

Pitkälle nenälle hommia

Ilmoittauduin Kodan kanssa SCY:n tammikuussa järjestämälle Nose Work -viikonlopulle yhdeksi päiväksi ja tästä motivoituneena tilasin viime viikolla Nose Workin 1- ja 2-luokan hajut, eli eukalyptus- ja laakerinlehtihydrolaatit kotiin. Tarkoituksena siis ehdollistaa Koda ainakin eukalyptukselle ennen tuota viikonloppua. jotta voidaan sitten keskittyä vieraassa paikassa ja pienessä häiriössä etsimiseen.

Ollaan muutamia kertoja nyt eukalyptuksella treenailtu. Tähän asti ollaan käytetty kanelia, mutta toi eukalyptus on kyllä selvästi helpompi Kodalle, tai siis hydrolaatissa haju on ilmeisesti sen verran voimakkaampi kuin kanelijauheessa, että löytäminen helpottuu. Aloitettiin eukalyptuksen kanssa niin, että palkkailin aina kun Koda haistoi mun kädessä olevaa, eukalyptukselta tuoksuvaa vanulappua ja alkuun käytin palkkana Kodan superherkkua, Pure Naturalin märkäruokaa. Pikkuhiljaa lisäsin sanan "euka" aina Kodan haistaessa lappua.


Seuraavaksi siirryttiin etsimään toista "eukalta" tuoksuvaa lappua näkökentästä ja nopeasti Koda sai ajatuksesta kiinni. Toki haistaminen, etsiminen ja löydön merkkaaminen on sille tuttua hommaa kanelin etsimisen jäljiltä, mutta en ajatellut teini-ikäisen ehdollistuvan uudelle hajulle noin nopeasti. Nopeasti sain lisäiltyä tuoksumattoman vanulapun hämäykseksi ja hienosti Koda etsi tuoksuvan version.

Seuraavana päivänä tehtiinkin jo onnistuneesti sisäetsintää, harmi vain, ettei voi tehdä kuin pari harjoitusta peräkkäin. Eukalyptuksen haju jää sen verran voimakkaasti paikkaan, jossa vanulappu oli, että piiloa vaihtaessa edellinenkin paikka tuoksuu vahvasti "eukalta" ja aiheuttaa Kodassa hämmennystä. Otetaan yleensä siis vain kaksi etsintää peräkkäin ja niin, että piilot ovat eri huoneissa.

Videolta huomaatte, että Koda vaatii vielä eukalyptuksen (ja oikeestaan myös kanelin) kanssa aika paljon tukea ja kannustusta multa. Annan sille uuden "etsi euka" -käskyn aina, kun se kääntyy katsomaan mua. Lisäksi etsimisessä näkyy Kodan sisäinen rauhallisuus ja välillä tekeminen on mun silmään jopa tahmeeta, mutta luultavasti haistelu vaatii niin paljon keskittymistä, ettei sitä pysty tekemään innokkaasti. Videolla Koda etsii sohvalla olevan tyynyn alta, siellä vanulappu oli aiemmin päivällä treenatessa, joten jonkunlainen hajujälki siellä varmaan vielä oli jäljellä.


Kiira & Koda

torstai 17. marraskuuta 2016

Testosteronihirviö polskimassa

Oon vakuuttunut, että joku on multa salaa piikittäny Kodaan 3 grammaa testosteronia, luultavasti kallon läpi suoraan aivoihin. Se on ollut erityisesti tän viikon niin ärsyttävä teinipirulainen, että on muutamaan otteeseen tehnyt mieli varata aika pallien poistoon. Ilmeisesti paljon nartuilla nyt juoksuja käynnissä. Sisällä ollessa puolet päivästä menee vinkuessa, puolet koomassa, ulkona juostaan hihna kireellä ojasta toiseen kuono kiinni maassa ja tulpat korvissa, muita koiria kohdatessa häntä kohti taivasta ja vire pilvissä, uroksille esitetään kovaa jätkää ja nartuille hurmuria. Selvästi testosteroni pursuaa korvista ulos. Jeppekin on saanut siitä osansa. Vanha raukka pimeässä meinasi kompastua Kodan jalkaan ja Kodahan otti tämän aggressiivisena väijytysyrityksenä ja oli heti valmiina puolustamaan miehisyyttään. Onneksi mun karjasu sai sen heti lopettamaan ja olemaan vähän nöyrää poikaa. Vaikka Koda ei oikeesti tähtää hermostuessaan toisen vahingoittamiseen, niin Jeppe on sen verran raihnainen jo, että voi satuttaa itsensä melko pahasti jo kaatuessaan.

Glenoak Enlightened

Tällä viikolla meillä oli kahdet näyttelytreenit varattuna, tiistaille ja keskiviikolle. Tiistaina heti treenitilaan mentäessä Koda aloitti ärsyttävän ääntelyn ja sanoinkin ohjaajalle, että nyt on tälläinen teineily käynnissä. Onneksi meitä oli treeneissä lopulta vain kolme ja kaksi muuta oli rauhallisia narttuja. Vähän Koda hölmöily ja säntäili, mutta pahemmin ei muiden treenejä häiritty ja osittain meni itselläkin ihan hyvin. Tiistain vinkumisen ja pienen hönöilyn jälkeen varasin Kodalle uinnin keskiviikon näyttelytreenien eteen, jotta poika pääsisi purkamaan vähän energiaa. Nojoo, eihän siitä mitään hyötyä ollut, viretila oli puolen tunnin uinnin ja kuivailujen jälkeen edelleen ihan pilvissä. Treeneissä sattui olemaan vielä äänekäs terrieri ja pitihän sille nyt aika paljon vastaan vinistä ja haukkua. Noh, hyvä treenailla erilaisissa viretiloissa, erilaisilla mielialoilla ja monenlaisten koirien seurassa, ja kyllä jotain onnistumisiakin onneksi tuli. Entistä paremmin Koda antaa nyt tuomarin kopeloida itseään ja pysyy hetkittäin paikallaan käsiteltäessä, pienessä tilassa liikkeet on edelleen yleensä joko peitsaamista tai epämääräistä omaa askellajia, johon kuuluu muun muassa loikkimista, laukka-askeleita ja ehkä tölttiä tai jotain. Lisäksi tokoilu on tuonut näyttelytreeneihin sen ongelman, että Koda lähinnä seuraa, vaikka pitäisi ravata katse eteenpäin, jotta liike ei kärsisi. Eri käsky mulla tässä kyllä on, mutta kuitenkin Koda yhdistää asiat toisiinsa.


pitkäkarvainen collie

Sitten siihen uintiin, huhhu. Koda on vänkäämällä vängännyt jotain tekemistä, kun olen ollut toipilaana. Sitten kun se pääsee uimaan, niin asenne on ihan "pidä tunkkis". Ensin ei huvittanut mennä altaaseen ollenkaan, tästä ongelmasta kun päästiin yli, niin aiemmin loistavasti toiminut köyden perässä uiminen ei kiinnostanut yhtään ja dummynkin suostui tuomaan vain mulle rampille, mutta uittaja sai osakseen kunnon annoksen mökötystä. Välillä Koda jäi vain kellumaan uintiliivien varassa altaaseen. Ehdin jo epäillä, että sillä on oikeesti nyt joku hätänä, jalka murtunut tai selkä pahasti jumissa. Kymmenen minuutin laiskan polskimisen jälkeen mä löysin kuitenkin altaan reunalta vinkuvan possun, joka sai ihanasti eloa tähän koomailijaan. Loput kaksikymmentä minuuttia menivätkin sitten tosi hienosti rampilta hyppiessä, possua noutaessa ja saihan sitä possua altaassa vähän vinguttaakin.

Uinnin, näyttelytreenien, pienen iltalenkin ja ruoan jälkeen Koda käpertyi mun viereen sängylle ♥ Vaikka tälläsinä viikkoina sitä välillä toivoo, että olisi uroksen sijaan ottanut nartun, niin ei tuota karvakasaa kyllä voita mikään. Se on niin mun koira, vaikka välillä mulle mököttääkin.


Huomasittekin varmaan jo jouluiseksi päivittyneen ulkoasun. Odotan jostain syystä paljon tavallista innokkaammin joulua. Viime jouluhulina jäi meidän perheeltä väliin, kun lensimme aatonaattona Miamiin, eikä joulu palmujen alla tuntunut samalla tavalla joululta. Tuleva joulu tulee siis olemaan mun ja Kodan eka yhteinen joulu. Suokaa siis anteeksi tää aikainen jouluisuus :D blogin internet -version sivupalkista pääsette äänestämään mielipiteenne uudesta ilmeestä.

Kiira & Teinihirviö

lauantai 12. marraskuuta 2016

Kohti tokon alokasluokkaa (ehkä joskus)

Kohta alkaa olla meidän osalta taputeltu tokon alokasluokkaan -verkkokurssi ja se ihan alkeistokon livekurssikin. Vielä yksi treenikerta jäljellä, joka tosin käydään huomenna sunnuntaina korvaamassa jatkokurssilla, kun nyt maanantain kerta jäi mun nielurisaleikkauksesta toipumisen takia väliin. Verkkokurssin viimeinen viikko sisälsi liikkeiden yhdistämistä, treenimäärien suunnittelua ja tavoitteiden asettamista. Koska leikkauksen jälkeen ei yli viikkoon päästy Kodan kanssa treenaamaan mitään ja molemmilla hinkua oli treenihallille (tai siis Kodalla vain tekemään jotain, ihan mitä vaan), niin tein vähän hahmotelmaa meidän tilanteesta ennen näitä alkeiskursseja ja niiden jälkeen, lisäksi olen laatinut vähän tavoitteita tulevaisuutta varten. Tavoitteiden avulla on helpompi suunnitella treenejä ja käyttää treeniaika johonkin järkevään. Marraskuuksi vuokrasin meille viikottain treenikerran lämpimältä hallilta, jotta päästään kunnolla treenaamaan ja on joku selkeä aikataulu harjoittelun suhteen. Tarkoitus olisi siis vielä marraskuu treenata kunnolla ja joulukuussa, kun pääsen pidemmäksi aikaa vanhempien luokse lomailemaan, keskityttäisiin lähinnä paimennukseen ja canicrossiin.


PERUSASENTO

Tilanne ennen alkeiskursseja: Nolla. Meillä ei ollut mitään käskysanaa sivulle tuloon eikä sitä oltu mitenkään harjoteltu.

Tilanne nyt: Harjoiteltiin sivulletuloa ensin imuttamalla, mutta se ei Kodan kanssa ollut kovinkaan toimiva keino, asento jäi aina vinoksi/liian eteen/taakse. Sainkin tänne laittamani tokovideon jälkeen hyviä vinkkejä, kuinka treenata perusasento suoraksi ja kun tarkemmin katselin, olihan tämä vatitemppu neuvottu tokon verkkokurssillakin. Vatitempun avulla ollaan nyt sitten treenailtu suoraa perusasentoa pari viikkoa ja pikkuhiljaa Koda alkaa ymmärtämään jutun juonen. Nyt jo pyörii hyvin vadin/kirjapinon päällä ilman sen suurempia käsiapuja ja mun vierelle tullessa istuu alas. Sivulle tulossa vaatii vielä käsiapua, että ymmärtää nousta vadille ja alkaa pyöriä.

Tavoite kuukauden päästä: Saataisiin vaihdettua tuo vati/kirjapino esimerkiksi pyyhkeeseen ja voitaisiin opetella sivulle tuloa ja suoraa perusasentoa pyyhkeen avulla. Tavoitteena suora ja oikeassa kohdassa oleva perusasento. Koda osaa tulla "sivu" -käskyllä perusasentoon ilman mun käsivahvistetta. Pian voitaisiin pyyhekin häivyttää pois.

PAIKKAMAKUU

Tilanne ennen alkeiskursseja: Hmm. Paikkamakuu oli meillä aika vaihteleva, riippuen paljon millaisessa mielentilassa Koda oli. Välillä oikein hyvä ja välillä asentoa vaihdeltiin paljon ja joskus jopa ilman häiriötä noustiin ylös.

Tilanne nyt: Ilman häiriötä pysyy hyvin maassa ja melko suorassakin. Häiriön kanssa edelleen tosi riippuvainen päivästä, välillä melko hyvä ja välillä aivan p*ska, jolloin lähtee liikkeelle ja kierii ja hösöttää. Alkeiskurssilla ei hirveästi eteenpäin päästy, kun häiriötä on yhtäkkiä niin paljon. Ollaan kuitenkin alkeiskurssiin asti treenailtu lähinnä itsekseen, välillä toisen koiran kanssa, mutta alkeiskurssilla kun koiria oli 4-5 ja näistä kaksi oli välillä aika äänekkäitä.

Tavoite kuukauden päästä: Suoruutta lisää, katsekontakti maatessa ja häiriötä pikkuhiljaa sitten lisää.


SEURAAMINEN

Tilanne ennen alkeiskursseja: Aikalailla nolla, Koda osasi kulkea vieressä, mutta lähinnä lenkkeilytyylillä katse haahuillen tai näyttelytyylillä katse eteenpäin. Katsekontaktia Koda otti silloin tällöin ja "seuraa" -käskyä ei oltu lisätty.

Tilanne nyt: Hetkittäin oikein hyviäkin pätkiä. Katsekontakti kuitenkin vielä helposti särkyy, Koda välillä haahuilee ja ottaa melko paljon häiriötä muista koirista. Välillä käytän liikaa käsien asentoa vahvisteena ja palkkaan liian harvakseltaan.

Tavoite kuukauden päästä: Katsekontaktia tiivimmäksi ja multa käsivahvisteet kokonaan pois, multa fiksumpaa/tiiviimpää palkkaamista. Pikkuhiljaa sitten häiriötä tähän, mutta tarkotus ensin saada seuruu suht vahvaksi ilman häiriötä.

LIIKKEESTÄ MAAHANMENO

Tilanne ennen alkeiskursseja: Arjessa maahanmeno ihan ok, mutta enemmän sellainen "käy siihen" -tyylinen ja usein istumisen kautta. Liikkeestä maahanmenoa ei oltu harjoteltu,

Tilanne nyt: Maahanmeno sujuva paikallaan, mutta liikkeen kanssa vielä ongelmaa. Joudun hieman käyttämään käsivahvistetta vielä liikkeesta maahanmenossa, hidastamaan vauhtia tai jopa pysähtymään. Lisäksi liikkeestä maahanmeno jää vielä helposti vinoksi ja Koda syöksyy maahan puoliksi mun eteen.

Tavoite kuukauden päästä: Käsivahviste pois, suoruutta maahanmenoon. Lisäksi tavoitteena on saada pysähdykset pois ja pikkuhiljaa myös vauhdin hidastaminen, tämä nyt ei kuitenkaan vielä kuukaudessa tapahdu.   


LUOKSETULO

Tilanne ennen alkeiskursseja: Luoksetulo ihan hyvä, loppuasentoa ei oltu kuitenkaan treenailtu ollenkaan. Lisäksi käytin luoksetuloon vähän vaihtelevasti eri käskyjä.

Tilanne nyt: Treenatessa oikein hyvä luoksetulo ja useimmiten selkeä istuminen loppuun. Loppuasento usein suora ja sopivalla etäisyydellä. Häiriössä treenailtu jonkun verran, siinä suoritus vielä vaihteleva.

Tavoite kuukauden päästä: Luoksetuloa ja suoruutta yhä varmemmaksi, lisää häiriötä.  

KAPULAN PITO/NOUTO

Tilanne ennen alkeiskursseja: Koda ei ottanut kapulaa suuhunsa juuri ollenkaan, leluja kanteli ja leikin yhteydessä nouti ihan kivasti. Pysähtyessään kuitenkin pudotti kaikki tavarat samantien.

Tilanne nyt: Panostettu erityisesti kapulan pitoon paikalla ollessaan, tämä sujuu jo oikein hyvin. Pystyn heiluttelemaan käsiäni Kodan pään ympärillä. silittämään Kodaa ja tökkimään kapulan päitä ilman, että Koda päästää irti. Harvakseltaan Koda erehtyy pureskelemaan kapulaa. Kokeiltu myös painavammilla kapuloilla, erilaisilla tavaroilla (kuten kuvista näkyy) ja myös metallisella kapulalla. Hieman myös itse noutoa alettu harjoittelemaan siten, että Koda istuu ja nostaa kapulan maasta, pitää hetken ja antaa mulle.

Tavoite kuukauden päästä: Vahvistusta varsinaiselle noutamiselle ja pikkuhiljaa pidempää matkaa tähän. Pitämisen harjoittelua edelleen erilaisilla tavaroilla/kapuloilla.


KAUKOKÄSKYT

Tilanne ennen alkeiskursseja: Istumista ja istumasta maahanmenoa toki oltiin harjoteltu ja maasta seisomaan nousemista, mutta ei istumisen kautta. Useimmiten nousu oli vauhdikas ja mun luokse ryntäävä.

Tilanne nyt:  Istuminen ja istumasta maahanmeno ihan hyvät, välillä kun viretila korkea, Koda tuppaa haukahtamaan maahan mennessään. Seisomasta maahanmenoa myös harjoiteltu, lähinnä tuota liikkeestä maahanmenoa varten, ja siinä Koda on aiemmin halunnut syöksyä mun jalkojen juureen maahan, onnistuttu tätä vähän rauhoittamaan. Maasta istumaan nousua harjoiteltu ja se alkaa olla jo kohtuullinen, välillä joudun pientä käsivahvistetta tässä vielä käyttämään.

Tavoite kuukauden päästä: Ääntely pois maahanmenosta ja sitten pikkuhiljaa etäisyyttä lisää. Käsivahvisteet pois.

HYPPY

Tilanne ennen alkeiskursseja:  Nojoo, hyppyä ei myöskään oltu harjoiteltu, mitä nyt välillä "hyppy" -käskyä olen metsässä kaatuneita puita ylittäessä käyttänyt.

Tilanne nyt: Ei alkeiskurssilla vielä hirveästi hypitty, enkä sitä edelleenkään ole kauheasti Kodan kanssa treenaillut. Sillä oli tuossa hetken aikaa joku pieni lihasvamma oikeassa takajalassa, enkä ole halunnut hyppyyttää sitä turhaan. Yhdellä alkeiskurssikerralla hypittiin ja silloin meni oikein mukavasti. Koda hyppää kivasti ja tulee mun eteen istumaan hypyn jälkeen.

Tilanne kuukauden päästä: Nyt kun Kodan jalka on parantunut, aion vähän treenailla matalia hyppyjä ja ehkä jopa hyppynoutoa meidän hallivuoroilla. Tarkoitus olisi myös treenata sitä, että Koda osaisi hypystä tulla suoraan perusasentoon.
___________________________________________________________________________________

Tulipas pitkä höpinä nyt näistä, mutta teki itsellekin hyvää miettiä, millaista edistystä noitten kurssien aikana oikeasti onkaan tapahtunut ja mitkä osa-alueet vaatii eniten treeniä. Eilen perjantaina päästiin kunnon löhöilyviikon jälkeen treenaamaan ja alla siitä video. Harmillisesti jäi monta liikettä videoimatta, kun kamera ei ollut täysin yhteiskykyinen ja simahti kesken kaiken. Kertokaahan kuitenkin taas kommentteja sekä mun että Kodan säheltämisestä! Viime videon jälkeen sain paljon kullanarvoisia huomioita teiltä lukijoilta :) älkääkä välittäkö mun kauniista tyylistä tai sairauslomalaisen laiskasta tavasta leikkiä koiran kanssa. :D


Nauttikaa vielä talvikeleistä!

Kiira & Koda