tiistai 24. tammikuuta 2017

Kohti vesipelastuksen sovea

Tämän vuoden tavoitteita ylös kirjatessa totesin, että tarkoitus olisi saada Kodan vepen soveltuvuuskoe tänä vuonna läpi. Koska Koda ei ole labbiksen kaltainen vesipeto, täytyy sen kanssa säännöllisesti käydä uimassa, ettei rimakauhu pääse yllättämään. Kodalla on sellainen kuivan turkin syndrooma, eli se ensimmäinen hyppäys rampilta tai eka kunnollinen pulahtaminen järveen on suuren kynnyksen takana, mutta kun turkki on kerran kunnolla kasteltu, homma sujuu jo huomattavasti paremmissa tunnelmissa. Mitä pidempi tauko uintien välillä on, sitä pahempia nää syndrooman oireet on.

Oltiin nyt toista kertaa ilman uittajaa altaalla ja ensimmäistä kertaa ilman uittajaa Taidoggaan uimalalla. Alkuun Koda kyllä selvästi pälyili ympärilleen etsien seuraneitiä kanssaan altaaseen. Vinkulelun avulla se säntäsi kuitenkin nopeasti rampille. Muutamat epäluuloiset vilaukset ja sen oikean hyppyasennon etsimiset, mutta kun turkki saatiin kunnolla märäksi, muistettiin taas, että uintihan onkin ihan jees.


Kodahan alkaa näyttää jo pikkuhiljaa ihan tyytyväiseltä

Saatiin treenailtua altaassa tällä kertaa myös kiertämistä, kieppejä ja voltteja. Kodan on maalla ollut helpompi oppia kaikki liikkeet, esimerkiksi juuri merkin kiertäminen ja kieppi, myötäpäivään, mutta vedessä kaikki onkin yllättäen helpompaa vastapäivään. Erikoista. Näitä täytyy treenailla lisää, ettei uiminen mene vain lelujen noutamiseksi vedestä rampille, vaikka hyödyllistähän sekin toki on. Samalla Koda oppii kuuntelemaan ja noudattamaan käskyjä uidessaankin.

Ensi kesän vepeilyjä ajatellen treenattiin myös dummyn ja köyden noutamista, sekä "vientiä" siten että annoin rampilla Kodalle dummyn suuhun, kävelin altaan toiseen päähän ja pyysin tuomaan. Eihän tämä sitä varsinaista vienti liikettä täysin vastaa, mutta pohjustusta kuitenkin sille, että rannalta lähdetään dummy suussa, siitä luovutaan vedessä ja rannalle palataan ilman. Viennin treenaamista varten täytyy ottaa vielä uittajaa mukaan altaaseen, että on joku, kenelle Koda lähtee dummya viemään.


Mitäköhän tässä tapahtuu? Jano yllätti kesken noutoleikin?

Koda väsyi alkuun vähän tavallista nopeammin, mutta sai taas uutta virtaa, kun tajusin kiristää uintiliivejä. Vaikka Kodan suihkuttaa ennen altaaseen menoa, sen turkki kastuu ihan kunnolla vasta muutaman minuutin uinnin jälkeen, joten liivejä täytyisi muistaa aina kiristää ensimmäisten pulahdusten jälkeen. Vaikka alkuun olikin vähän rankempi treeni, saatiin lopulta melkein koko puolituntinen käytettyä. Uidessaan Koda on tavallisesta poiketen hyvin rauhallinen, se ei hätiköi tai hötkyile, ja joskus voi aivan hyvin jäädä uintiliivien varaan hetkeksi vain kelluttelemaan. Uinnin jälkeen Kodasta kuoriutuu nopeasti kyllä taas oma itsensä, hirveä meteli kun seuraava uimari kehtaa mennä Kodan altaaseen ja vielä ilman, että Koda on vahtimassa, jo on törkeetä. Onneksi kuivaaja sentään pitää sen verran kovaa hurinaa, että Koda nopeasti unohtaa kuivaamisen ajaksi jonkun olevan uimassa ilman hänen valvovaa silmäänsä...


Treenillä kohti tavoitteita,

Kiira & Koda

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! :)