keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Tokotreeniä videolla

Vihdoin päästiin Kodan kanssa keskenämme poutasäällä treenailemaan ja sain videoitua suurimman osan alokasluokan liikkeistä. Alkaa vaikuttaa siltä, että sitä koetta voisi alkaa katselemaan... Tosin tämä syksy on niin täyteen buukattu opiskelua ja koiraharrastuksia, että taitaa kuitenkin kokeiden korkkaus mennä ensi vuoden puolelle, tai vähintäänkin joulukuulle.


Vielä riittää pientä hiottavaa kyllä, suoruutta perusasentoihin, reippaasti lisää nopeutta liikkeestä maahanmenoon (ja tekniikkakin tässä paremmaksi), ryhdikkyyttä ja täpäkkyyttä kaukoihin, mutta noin niinkuin alokasluokkaa ajatellen tilanne on aika hyvä. Seuruu alkaa sujua tosi mukavasti, Koda ei juurikaan enää edistä ja kontakti pysyy pitkissäkin pätkissä kivasti, sitä matkaa kun on nyt treenailtu BH-koetta ajatellen. Vielä täyskäännöksiin mun pitää itse saada joku selvyys, kun ollaan tehty täyskäännöstä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Luoksetuloa ja hyppyä olen nyt treenannut vain siihen asti, että Koda tulee mun eteen, se kun alkoi jossain vaiheessa ennakoimaan ja tulemaan suoraan perusasentoon, mitä en pk-puolta ajatellen halua. Ja tuossa kapulan pidossa pitää itse keskittyä, ettei jää viiden metrin päähän koirasta, videollakin steppailen lähemmäksi kun tajuan taas olevani liian kaukana.

Ja sitten taas palautetta tulemaan! Miltä näyttää? Mitä hiottavaa sä keksit, ja miten lähtisit niihin puuttumaan? Kiitos tuhannesti etukäteen! :)



Kiira & Koda

tiistai 19. syyskuuta 2017

Vaihtelua paimennukseen

Lyhyen tauon jälkeen käytiin viikonloppuna kahdesti lampailla Seutulan PSF:lla. Kouluttajana molemmilla kerroilla oli meille uusi tuttavuus, Mia. Hieman jännitti tilalle ajaessa sekä lyhyen tauon vaikutus paimennukseen että uusi kouluttaja.

Ensimmäisten treenien ensimmäisellä kierroksella haettiin ensin lampaat aitauksesta, Koda teki hienosti ja rauhallisesti ja päästiin jatkamaan peruskuljetusta heti häkistä oton jälkeen. Mia kehotti tekemään paljon käännöksiä, kun näki Kodan tylsistyvän helposti, Seutulan lampaat kun hyvin pysyvät ihmisellä, eikä koiraa varsinaisesti tarvita koko ajan. Tehtiin siis paljon kaarroksia ja yritin paimennussauvalla ohjailla Kodaa samalla. Koda haki ihan hyvin tasapainopisteeseen, mutta edelleen hakeutuu ihan lampaiden persuksiin kiinni, eikä siten voi mitenkään hahmottaa koko laumaa.


Toisella kierroksella Mia neuvoi, että mikäli Koda ajautuu liian lähelle lampaita, kävelen itse lauman läpi ja "ajan" Kodan hakemaan lampaat ja samalla kiertämään ne tarpeeksi kaukaa. Samalla siis harjoitellaan sekä sopivalla etäisyydellä pysymistä peruskuljetuksessa että tarpeeksi laajoja kaarteita. Tässä oli omassa koordinaatiossa harjoittelemista, samalla kun pitää sauvalla ohjata koiraa sekä kaarteelle että tarpeeksi kauas lampaista ja vielä liikkua itse poispäin, että koira saa tilaa tuoda lampaat mulle. Mia tuli aikalailla kädestä pitäen näyttämään, mihin suuntaan liikkua ja lopuksi saatiinkin ihan onnistuneita pätkiä. Koda tosin hetken aikaa halusi esittää marttyyria ja oli sitä mieltä, että jos ei saa tehdä omalla tavallaan, miksi tehdä ollenkaan. Parilla kehulla Koda kuitenkin palasi ainakin melkein aiempaan vireeseen ja pysytteli vielä treenien viimeiset peruskuljetukset melko hyvällä etäisyydellä laumasta.

Mia kysyi myös, olemmeko jo käyneet esikokeen vai olemmeko ensi kesänä menossa, joten Koda ei siis taida olla ihan toivoton tapaus! Ja oli muuten illalla näitten treenien jälkeen väsynyt koira... Ihan käsittämätöntä, miten paljon energiaa paimennus ja omien aivojen käyttö koiralta vaatiikaan. Hyvä, että Koda oli vielä seuraavana aamunakaan lähdössä aamulenkille.



Viikonlopun toisella treenikerralla aloitettiin samaan tapaan peruskuljetuksella tehden paljon käännöksiä. Jotain Kodalla oli jäänyt päähän ja ekalla kierroksella se jo hieman vähemmän hakeutui lampaiden persuksiin kiinni. Hommaa tosin hieman vaikeutti yksi kiimainen lammas, joka pysähteli tarjoamaan itseään Kodalle ja Koda jäi sen viereen seisomaan äimistyneenä, että mitäs nyt. Koda on niin kauhean kiltti lampaille, vaikka tuossa tilanteessa voisi jo vähän sanoakin, että liikus nyt mamma. Isottelevalle ja selvästi koiraa vastustavalle lampaalle Koda kyllä osaa näyttää kaapin paikan, mutta tälläset kaveeraavat mammat ovat Kodalle hankala paikka. Tehtiin myös pari häkitystä ja ne Kodalta sujui ihan mahtavasti. Sen stopit alkaa olemaan varmoja, se odottaa käskyjä ja häkitystilanteessa myös katselee mun ohjausta tosi hienosti. Se saa lampaat häkistä liikkeelle tosi rauhallisella ja vähäeleisellä otteella, eikä yhtään säntäile, mitä aiemmin saattoi ahtaassa tilassa tapahtua. Mian mukaan häkitykset voisivat olla jo esikoe -tasoisia...

Toisella kierroksella Kodasta alkoi jo näkyä viikonlopun luonnetestin ja kahden paimennustreenin aiheuttama väsymys. Sen ajatus vähän harhaili ja hajut veivät perässään. Myös se sama kiimainen lammas häiriköi hommia, merkkaili laidunta (ja Koda tietty merkkasi päälle... :D) ja jäi helposti muusta laumasta erilleen Kodan viereen seisoskelemaan. Helpotin Kodan hommaa ohjaamalla sen hakemaan muun lauman kiima-mamman luokse ja hieman itse kädellä työnsin mammaa liikkeelle. Tehtiin muutama laidunnusharjoitus, missä Koda jäi hienosti vartioimaan laumaa ja laidunnuksen jälkeen haki lauman mulle takaisin jopa aika onnistuneesti ja kerran myös hyvällä kaarella. Kun vain itse muistaisi aina liikkua oikeeseen suuntaan ja oikeaan aikaan...

Hieman uuvahtaneesta vikasta kierroksesta huolimatta viikonlopun paimennuksista jäi tosi hyvä fiilis ja treenien jälkeisestä väsymyksestä päätellen tuli Kodan aivoillekin taas muutama juttu työstettäväksi ennen seuraava kertaa.



Kiira & Koda

lauantai 16. syyskuuta 2017

Luonnetesti

Koda kävi tänään SCY Helsingin järjestämässä luonnetestissä Oulunkylässä. Testissä tuomarina olivat Auli Kiminki ja Pirjo Ojala-Laine. Mä taas tuttuun tapaan jännitin kauheesti ja kaikenlaista olin käynyt mielessä läpi. Olin toki myös moneen kertaan miettinyt, miten odotin Kodan käyttäytyvän ja mitä pisteitä saavan. Mun piti itseasiassa kirjoittaa aiheesta postauskin ennen luonnetestiä, että olisitte sitten voineet vertailla, miten hyvin/huonosti tunnenkaan oman koirani. Tämä nyt kuitenkin jäi kiireessä toteuttamatta, mutta todelliset tulokset saatte nyt.

Toimintakyky +1a kohtuullinen
Terävyys +1b koira joka ei osoita lainkaan terävyyttä
Puolustushalu +1 pieni
Taisteluhalu +2a kohtuullinen
Hermorakenne +1a hieman rauhaton
Temperamentti +2 kohtuullisen vilkas
Kovuus -2 pehmeä
Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukaisuvarmuus +++ laukausvarma

Yhteensä 131 pistettä

Koda lähti tosi hyvin leikkimään kepillä, jahtasi kunnolla ja taisteli, murisikin jopa. Oikein oli pettyneen näköinen, kun testin tämä osuus päättyi.

Kelkkaa Koda säikähti suht pahasti, en olisi ikinä uskonut, että se reagoi noin voimakkaasti. Arjessahan se ei säiky mitään. Toki kelkka pääsi yllättämään, Koda kun sattui löytämään nurmikosta jonkun erityisen tuoksuvan kohdan ja kun koiraa ei saa kutsua pois haistelemasta, niin kelkka oli jo parin metrin päässä, kun Koda sen tajusi. Se kyllä alkuun hyökkäsi kelkkaa kohti, joten luulen, että jos se olisi seurannut kelkkaa pidemmältä, olisi reaktio ollut paljon lievempi. Se ei tullut katsomaan kelkkaa ennen kuin mä liikuin, mutta sitten tuli hienosti haistamaan ja koskemaan kelkkaa, haastoi sitä jopa leikkiin tassulla tönimällä.

Mua se ei puolustanut, asettui kyllä ensin mun ja hyökkääjän väliin ja pällisteli siinä ihmeissään. Lopulta ratkaisi tilanteen pakittamalla. Tätä mä vähän yllätyin myös. Tuomarit kyllä sanoivat, että nuoruus siitä vielä näkyy, mutta nuorenahan luonnetestiä suositellaan tehtäväksikin.

Pimeässä huoneessa löysi mut aivan samantien, ei yhtään epäröinyt, vaan juoksi hienosti "sokkelon" läpi mun luokse, nousi etujaloilleen viereiselle tuolille ja tökkäsi mua kuonolla.

Seinässä se pällisteli hyökkääjää ihmeissään. Hyökkääjän lähestyessä collien aina auki oleva suu oli sulkeutunut ja ilme hieman vakavoitunut, mutta ääntä ei päästänyt. Hyvää kaveria oltiin hyökkääjän kanssa jälkeenpäin.

Maasta nousevaa takkia se hieman säikähti, eikä sitten hirveän hanakasti halunnut tulla takin ohi, mutta mä ja katsomossa istunut äitini kokivat sen niin, ettei Kodaa kiinnostanut mennä siitä ohi edes ennen säikäytystä, kun tuomari, jonka kanssa oli saanut leikkiä jäi meidän taakse, eikä edessä päin ollut mitään mielenkiintoista. Koda sai myös lähtöpaikalta ennen säikäytystä taas jonkun hyvän tuoksun, sillä kohdin nurmikko oli aika pitkää. Tämän etenemishaluttomuuden takia siis tuomioksi kovuudesta tuo -2...

Tynnyriä se hieman väisti, mutta lähti tynnyrin suuntaan sen vielä rämistessä ja meni reippaasti katsomaan, että mikäs tämä on ja nousi vielä etujaloilleen tynnyrin päälle.

Laukauksiin Koda ei reagoinut millään tavalla.

Tuo arvio pehmeydestä mut kyllä todella yllätti, mielestäni Koda on kuitenkin collieksi kovapäinen, eikä juurikaan ota itseensä mistään. Vaikka voihan se olla, että kun se on muuten reipas ja sosiaalinen, eikä pelkää oikein mitään, niin se pehmeys ei ole sitten arjessa mitenkään tullut esille. Muuten kyllä Kodan näköinen rivi saatiin tulokseksi. Tuomari totesi pisteitä kertoessaan, että Koda on varmasti oikein pätevä harrastuskaveri ja että Kodasta ei pehmeys jää pidemmäksi aikaa näkymään, kun se on niin leikkisä ja kompensoi pehmeyttä taisteluhalulla.

Videolla osa testistä, kohdistus välillä missä sattuu, kun aurinko häikäisi kuvaajaa, enkä ohjeistanut kuvaajaa kuvaamaan myös siirtymiä. Lisäksi laukaukset jäivät kuvaamatta, mutta niissä nyt ei mitään reaktiota tullutkaan. Tosi vaikea oli muuten "ohjata" luonnetestiä, eli olla hiljaa paikallaan... Videon alussa näkyykin, kun pyörin ympyrää, ehkä vähän yritin saada Kodaa videolle, enkä mun perää :D Ja vähän hölmöä, ettei koiraa saa edes tollasissa ihan selvissä haistelutilanteissa kutsua, nuori uroskoira nyt kuitenkin haistelee helposti ihan vaan haistelun ilosta eikä sijaistoimintona. Etenkin noissa kohdissa, missä mitään painetta ei ollut edes koiraan luotu...


Kiira & Koda